Hyvää Pääsiäistä!

Pääsiäistervehdys kaikille Peetun blogia seuraaville!

Meillä päin nämä pääsiäisnoidat kulkevat lauantaina pääsiäisenä ja trulleja varten piti tuunata suklaamunat pieniksi lahjoiksi, sellofaania ja rusetti päälle. Niitä onkin tässä aamupäivän mittaan jo kulkenut toista kymmentä. Peetu ottaa jo vuosien kokemuksella trullit rauhallisesti vastaan, ilmoittaa vain meille että joku olisi ovella ja sitten se ihmettelee ikkunasta kun lähtevätkin samantien pois.

Kuvassa tietenkin Peetu taustalla omassa nurkauksessaan jossa se makaa jos se ei ole omalla sohvallaan nukkumassa. Sinisessä korissa on pääsiäismunat odottamassa vielä trulleja. Ruukkunarsissin toi viime viikolla työkaverini, kun olivat pulkanvedossa meillä. Tuon rairuohomaljan saimme myös viime viikolla kun olimme halikeikalla. Tuo oksakoukero on ostos muutaman vuoden takaa markkinoilta, sen saa tuunattua aina vuodenajan mukaan, jouluna siinä roikkuu jokin joulukoriste. Nyt siinä on muutama koristemuna ja tiput kyljessä.

Peetu ja Peetun matto. Se tietää vaikka mihin laitat tuon maton, ja sanot sille että "matolle" se menee siihen ja odottaa herkkuja :) Hyvä käyttää kuvauksissa niin se tietää missä on poseerattava.

Mahtavatko trullit virpoa Peetulle jos oikein kauniisti odottaa?

Pulkanvetoa

Peetu pääsi pitkästä aikaa vetohommiin. Edellisestä vetokerrasta on jo muutama vuosi aikaa (!), sillä eipä ole ollut paljoa pikkuväkeä vierailulla. Tokihan meillä on ne omat kärryt ja vielä joskus aion viedä paperinkeräyspisteelle keräyspaperit Peetun vetämänä perille.

On tainnut vuodet tehdä Peetuunkin tehtävänsä, sillä niin rauhallisesti se otti tämän vetohomman, vaikka edelliskerrasta tosiaan on jo muutama vuosi. Ajattelin itse ensin että kuinkahan poukkoileva se on kun otan aisat esiin ja tuleekohan vetohommasta kilpaa vetämistä tms... Mutta katin kontit! Peetu yllätti taas jälleen kerran kuinka kauniisti se käyttäytyi työkaverini tullessa kylään pian 3-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Puin Peetulle ennen vieraiden saapumista valjaat päälle ja odoteltiin siinä ulkona heitä. Jo näitä valjaita laittaessa Peetu rauhoittui kuin patsas ja antoi laittaa valjaan nyörejä kiinni... Yleensähän Peetu käyttäytyy vieraiden lapsien seurassa vähän arkaillen, mutta tämä tyttöhän oli Peetulle heti kaveri ja mehän lähdimme sitten kylänraitille vetämään pulkkaa. Käänsimme useat päät ja katseet!

 Pyörätiellä pääsi vielä nipin napin kun reunassa oli vielä lunta.

 Sivukujilla ja asutusalueen väleissä oli vielä kunnolla lunta ja pääsi helposti pulkan kanssa. Älkää yhtään katsoko kuvassa näkyvää liikennemerkkiä, en minäkään tainnut tuossa vaiheessa paljoa siihen katsella, siitä vain nyt pääsi hyvin menemään... ;)

Täytyy kyllä sanoa että tämä vetohomma on näillä sveitsiläisillä verissä. Ei haittaa pitkä taukokaan vetohommia, se tuntuu olevan ainakin Peetulle kutsumus, niinkuin metsästyskoiralle metsälle pääsy.

Uusi tuttavuus!

Edellisellä viikolla saimme tutustua pitkästä aikaa berninpentuun ja voi taikkeli kun se olikin pieni... Painoa neidillä oli noin 15 kiloa ja  ikää vasta vajaa 4 kuukautta... Voi että sentään!

Seuraavassa kuvia treffeiltä, joissa mukana olivat Peetu, Luka ja Nella.

Uuden tulokkaan nimi on Bella.

Bella

 Bella

 Peetu

Peetu ja Nella

Luka ja Bella

Peetu ja Bella

Peetu, Luka ja Bella

Peetu ja Bella

 Peetu, Luka, Bella ja Nella

Luka, Bella ja Nella

Oltiin treffeillä yhdellä peltoaukealla meidän lähellä, kun ei vielä noin pientä pentusta voi pitkälle lenkille viedä. Mutta tarmokkaalta neiti vaikutti, sehän paineli Nellan perässä minkä kerkisi ja riekkui isojen poikienkin ääressä.

Hauska tapaus tämä Bella-berni kyllä kerta kaikkiaan! Saimme kenties uuden lenkkikaverin kun olemme työpaikan kautta tuttavia :)

Ihmiset on ihania!!

Kevättä mennään jo pitkällä ja meidänkin on aika päivittää blogiin vähän kevätjuttuja! Talvilomaa vietimme aika kivoissa säissä... Peetun isäntä ja emäntä lähtivät Gran Canarialle viikoksi eivätkä voineet Peetua sinne ottaa joten hyvä ystäväpariskuntamme Luka-bernin kanssa hoiti Peetua sitten viikon ajan. Kiitos kuuluu heille vielä kerran Peetun kaitsemisesta!!

Kuva Palmitos Parkista. Jylhät maisemat.

Kuvassa ei ole lumikinoksia, vaan Playa del Inglesin
suuren suuri hiekkaranta hiekkadyyneineen.

Lomareissun jälkeen kutsuimme kaikki perheenjäsenemme meille syömään ja kahvittelemaan. Ja Peetu halusi olla yllättävää kyllä (!) kaikkien lähellä, eikä vain omassa nurkassaan niinkuin tapaa yleensä olla. Johtuiko se sitten viikon erosta tai sitten se vain on aivan ihana hali-berni!!

Parhain rapsutusasento osoittautui rennosti makoillen. Siinä se oli kaikkien keskellä kun meitä oli 10 aikuista ja 4 lasta meillä samaan aikaan.

Siskoni kaksostytöt ja toiseksi vanhin poikansa rapsuttelivat Peetua,
tässäkin Peetu samassa asennossa. Parhain rapsu tulee masuun! 

Oli kyllä mukava lauantaipäivä kun kaikki läheiset saapuivat paikalle ja
sain kokkailla heille tajoilut. Näytti se Peetukin ottavan osansa nauttimisesta
kun riitti rapsuttelijoita ;)

Joulun muisteloita

Joulu vietettiin muutaman päivän vapaapäiväputkella ja siinä ehti kovasti syödä, käydä sukuloimassa, syödä, huilia, syödä, ulkoilla, syödä, nauttia kynttilöiden valosta, niin ja muistinko mainita syödä?! :)

Kävimme aattona valmiissa pöydässä syömässä sukulaisissa ja kahtena päivänä olimme kotosalla ja kävimme pienellä retkellä joulupäivänä. Mukaan pakattiin lämmintä glögiä, suklaata ja mantelilastut. Kovassa pakkasessa riekuttiin umpilumessa ja sitten tarkeni mukavasti istua taukopaikalle ja nauttia glögit ihan ulkosalla. Peetulle pakattiin kuivattua kananfilettä retkelle taukopalaksi.

Niin ja kerroinhan aiemmassa tekstissäni, että Peetu on ollut mielettömän kiltti tänä vuonna ja sille oli tietenkin joululahjoja! Paketeissa oli yksi röhkivä pehmo ja muissa oli puruluita nautittavaksi. Alla kuvasarjaa aaton lahjapemistyksistä:

 

Lahjapaketista alkoi paljastua pinkki possu.

 Sitähän piti ensin tutkia hellävaroen.

Tutkia kunnolla mikä otus se oli joka paketista paljastui ja miltä se tuoksui...

No, eihän sitä sen enempää malttanut tutkailla, kun oli muitakin paketteja ja ne alkoi tuoksua nenään houkuttelevimmilta ja niistä paljastuikin niitä puruluita.

Hienosti Peetu repi paperit erilleen.

Ja naatiskeli paketin sisällöllä.

Puruluiden syönnin päälle alkoi possun retuutus.

Kuvista ei näy se ilakointi niin hyvin kuin Peetu viskoi possua sivulta toiselle. Tässä kuvassa ainakin "tukka hulmuten" possu saa kyytiä.

Possun sisältä kuului röhinää kun sitä puri oikeaa kohtaan, sitä oli kiva jänkyttää ja saada ääni aikaiseksi.

Tässäkin possu saa kyytiä, tyytyväiseltä näyttää lahjan saaja :)

Tuutilullaa leikin päälle possu kainalossa...

Joulupäivänä kävimme siellä meidän retkellämme. Paikka oli sama jossa kesälomallamme kävimme kahvit termarissa mukana ja Peetu sai silloin nakkeja evääkseen siellä. Paikka oli Ylistaron Malkakoski, joka on kaunis paikka niin kesällä ja täytyy sanoa että kyllä talvellakin.

Kuvat ovat hieman sinisävyisiä alkavan 

hämärän vuoksi ja kuvat on napattu kännykällä.

Punaista glögiä ja suklaakonvehteja, Peetulle kanafilettä.

Tiellä meni hauskat jäljet, "heikun keikun"...

Ne oli Peetun!

Tuntuu että kaikki bernit ovat samannäköisiä

 kun niistä ottaa juoksukuvan?!

Oikein hyvää Uutta vuotta 2013 kaikille!!

Joulutervehdys!

Joulu lähestyy ja Peetu on ollut tänä vuonna erinomaisen kiltti. Ettehän kerro sille, mutta pukki tuo Peetullekin paketteja jouluna! Vuosikin lähenee loppuaan, ja sitten on aika taas aloittaa uusi toiveikas vuosi.

 

"Tonttu pieni palleroinen,
veitikka tuo iloinen.
Silmät suuret tuikkien,
luokses saapuu hiipien.
Tuo joulumielen lämpöisen,
halauksenkin pehmoisen."

Peetu kiittää menneestä hali-bernivuodesta ja ensi vuonna halimme jälleen! Samalla toivotamme kaikille oikein mukavaa 

Joulunaikaa ja Toiveikasta Uutta Vuotta 2013! 

Joulun valmisteluja

Piparien leipominen kuuluu varmasti monen joulunvalmisteluihin. Itse en mikään hirmu pipareiden syöjä ole, mutta kun kaupasta löytyi tälläinen piparimuotti, se oli ihan pakko ostaa ja tehdä jo senkin takia pipareita.

 

Siis koirataloudessahan syödään vain koiranmuotoisia pipareita!

Näitä siis paistelin itsenäisyyspäivänä ja kävimme illan tullen sitten omassa pihakodassamme näitä nauttimassa ja lämmitimme siellä kattilassa vielä glögitkin kyytipojaksi. Siitä pihakodasta sai todella tunnelmallisen kun laitoin sinne jouluvalot, ne toimii muutoinkin valoina pimeän aikaan, mutta nyt kun asensin niitä niin että ne näkyvät ulos sen ikkunoista se on kuin pieni tontun maja jossa on todella kutsuva joulutunnelma :) Ja asuuhan siellä oma tonttukin, ihan oikeasti kodan nurkassa on oma kotatonttu!