Keskikesän juhlaa

Kevät taittui kesään ja viimeisin päivitys näkyy olevan vapun tienoilta. Kelit eivät paljoa vapusta olleet kummemmat näin juhannuksena, koleat mutta saatiin siitä auringonpaisteestakin nauttia. Me vietimme juhannusta siskoni perheen kanssa Pohjois-Pohjanmaalla ja Peetulle se tiesi taas muutamaa aktiviteettia :)

Ensimmäinen paikka jossa kävimme oli paikkakunnan mahtava koira-aitaus jossa oli vapaassa käytössä agility esteet. Voi pojat kun oli hieno paikka kun ei täällä meillä päin ole tottunut näkemään koira-aitauksia muutakuin pelkkänä häkkikehänä jossa nyt ei pahemmin mitään ole.

Alla pari kuvaa kun otimme pari rinkiä esteillä.

Tuommonen putkilo mentiin aluksi.

Esteet laitoin kaikkein alimmalle ettei hyppyytä turhaa Peetua.
Komeasti se seuraa hypätessäänkin.
Siskoni trimmattu Vinka-collie seurasi harjoitusta perässä.

Ja palkkaa satelee.

Ja putkeen kuin vanha tekijä.

Kontakti heti putken suulta.

Mihkä päin seuraavaksi?

Todistettavasti jalka ottaa kontaktipintaan :)

Rauhassa yli esteiden.

Ja alapäässä myös jalat ottivat kontaktipintaan :)

Tänne sitten pujottelemaan!

Huh huh, kun Peetulla on jo hiki...
pujottelu ei mennyt niiiin sulavasti.

Keinulautakin mentiin hienosti.

Kotiinlähtöpäivänä olin sitten varannut Peetulle
uintikeikan! Se oli sama paikka jossa keväällä kävimme
kasvattajan vinkistä. Ja olinhan siitä niin innoissani että tämäkin
juhannusreissu piti suunnitella niin että vasta maanantaina
ajeltiin kotiin päin että saatiin käydä vielä polskuttelemassa!

Alla kuvia Oulun Hund Spasta.

Uittaja lähtee Peetun kanssa.

Peetu ui kuulemma "bernimäisen" rauhallisin ottein.

Uintikierroksia saatiin tällä reissulla varmaan liki parikymmentä!

Näin päin kun kierrettiin allasta mentiin kaksi
kierrosta peräkkäin ennen huilitaukoa.

Isot aallot vain tulee.

Jaksaa vielä.

Shampoopesun jälkeen mentiin föönaamaan.
Ja se meni edelliseen tapaan yhtä rauhallisesti kovasta
föönin äänestä huolimatta. Tässä pyyhettä vähän korvien päällä
vaimentamassa suurinta hurinaa.

Märkä koira ja sitä vettähän siitä irtosi.

Hyvältä tuoksuva ja pöyhkeä turkkinen koira oli mukava
viedä autoon ja aloittaa matka kohti kotia. Seuraavana päivänä
olikin sitten treffit tyttöjen Nellan, Bellan ja Lyylin kanssa.
Ei ehkä enää niin puhtoisena siltä lenkiltä mutta oli se kivaa kun
koirat nauttivat riekkumisesta kuka välillä selällään ja kuka kenenkäkin niskan päällä :)

Niin ja tuli siellä uimalassa käytettyä Peetua puntarissa. Painoa oli 44 kiloa. Joten painonpudotus on ainakin vähän tuottanut tulosta :)

Hauskaa Vappua!

Vapun tunnelmissa käytiin kaverilenkillä Kyrkösjärven rantavallilla tiistaina. Ilma oli sen verran tuulinen ja kolea etteivät koiratkaan innostuneet uimaan vaikka käytiin koirille tarkoitetulla uimarannalla.

No mukaan lenkille lähtivät tällä kertaa Peetun lisäksi Bella, Lyyli ja Nella. Tytöillä riitti virtaa ja meno heidän välillä olikin sen mukaista. Peetu tyytyi pikemminkin seuraamaan nuorta menoa vähän taka-alalta :)

Tytöt kuvassa.
Lyyli oikealla, Nella keskellä ja Bella vasemmalla.

Bella näyttää naamansa. Nämä kaksi ovat äkkiseltään aikas samannäköisiä. Mutta kyllä ne tunnistaa kun heitä on useasti nähnyt :)

Nella, Bella ja Peetu. 

Istukaa olkaa hyvät! Nella, Bella ja Peetu.

Siinä on koko lenkkikopla.
Takana Lyyli, vasemmalta Nella, Bella ja Peetu.

Peetu Kyrkösjärven rannalla.

Hyvää Vappua -käy melkein Peetun huulilta luettuna :)
Eipä käyty vielä heittämässä talviturkkia, mutta kerkeääpä sen. Sen verran saksin Peetun turkkia, nimittäin "sliippasin" sen vatsanalusen karvat lyhyiksi, ja kaverikin oli sitä mieltä että se näyttää jo heti hoikemmalta :) Mutta silti meidän todellinen painonpudotuskeissi jatkuu edelleen, kohti kesän grillaamisia yms... :P

Kevään hulinoita

Otsikko on nyt aika tekaistu, mutta yhteen viikonlopun päivistä voi mahduttaa tosi paljon kun ajoissa aamulla aloittaa touhut!

Sunnuntaina aamu valkeni ja lähdin kaverini seuraksi Vaasan näyttelyihin, jonne hänet olin saanut houkuteltua ekaa kertaa kehään oman koiransa kanssa ja käynti kannatti! 

Lyyli-prinsessa pokkasi PEN1 ROP KP

Oikein paljon onnea Suvi ja Lyyli!!

Näyttelypaikalla treffattiin myös muita koiramaailman tuttuja. Peetun kasvattaja oli kahden koiransa kanssa myös paikalla ja jos oikein seurasin, Viuhti pärjäsi toooosi hienosti! Onnea Satulle Viuhtin ja Hertan kehämenestyksistä! Lisäksi Peetun siskon (Iitan) omistajapariskunta oli paikalla esittämässä poikakoiraansa, ja heidän matkassaan oli myös Elsa Ragdollsin kennelistä. Heidänkin näyttelymenestys oli hienoa ja Onnittelemme myös Sannaa ja Markoa sessujen kehämenestyksistä!

Iltapäiväksi ajeltiin sitten kotiin ja päätettiin ottaa lenkkitreffit sitten vielä kun kaverini toinen koira Nella ja meillä Peetu odotti kuitenkin lenkille pääsyä. Sinne lähti sitten kameramieskin ja nappailtiin näitä kuvia:

Jos metsään haluat mennä nyt...

Nella elementissään... Lätäkön kaivuuta.

 Kaivuuhommat saa Nellan oikein villiksi.

 Uusi lätäkkö. Sinne mentiin ensin juomaan.

Jonka jälkeen Nella aloitti turpeen noston :)

Kuravesi roiskuen kaivetaan!

Metsässä kaverukset poseeraten. Lyyli ja Peetu.

Peetukin oli saanut jostain vähän kuravettä poskelleen.

Niinku tolle poskelleen...

Uudestaa kaverukset poseeraamassa. Peetu tuumaa: "Jos mä meen vähä tälleen niinku matalammaksi, en näytä niin suurelta" :)

Uusi kuva samasta kohtaa.

Lyylin valtikka.

Tässä on Peetun valtikka.

Peetu.

Peetu vieläkin.

Lyyli.

Tämä kuva oli hauska, kun näyttää että Peetu juoksee kuvasta ulos. Varsinkin silloin kun sen katsoi ekan kerran kamerasta siirtämisen jälkeen ja oli koko ruudun kokoinen. Tuosta pienestä kuvasta ei ehkä välity ihan sama.

Lyyli varpujen katveessa.

Tässä on sitten niinkuin jättiläis- ja minikoira. Koirat olivat vielä sellaisen mättään päällä että ovat kuvaajan naaman korkeudella niin siitä varmaan tälläinen omituinen sommitelma...

Peetun inkkarimaalaus. Mikähän olisi Peetulle sopiva intiaaninimi?? Pitääpä miettiä... heh julkaisempa jahka keksi jotain myöhemmin :)

Nella luolassa. Tarkkasilmäisimmät huomaavat kuinka pikkiriikkiset Nellan takajalat ovat kastuessaan, kuvassa siis näkyy toinen takajalka :) Niillä pääseekin sen tähden niin hyvin metsämaastoissa ja lujaa! (on todistettu)