sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Vko 13 talvilomalla

Jep, juuri näin. Nyt kun uunissa porisee Peetun jauheliha-puuroa, on hyvää aikaa istahtaa ja päivittää lomakuulumiset! Talviloman alkajaisiksi lähdimme heti siskoni luo pohjois-pohjanmaalle ja siihen vierailuun sisältyi sitten monenlaista jännää! Mistähän sitä alkaisi oikein purkamaan... No aikajärjestys on varmasti hyvä :)

Siskoni collie Vinka oli mielissään saadessaan koirakaverin kylään.

Vinka

Hirmu huonolaatuinen kuva, kännykällä sisätiloissa ja pimeässä... Kuvassa kuitenkin Vinka ja Peetu.

Toisenä päivänä oli sovittu kasvattajan kanssa treffit. Pakattiin Peetu autoon ja ajeltiin Tyrnävälle Ragdollsin kenneliin.

Ensiksi päästettiin Lyyti-äiti tarkistamaan tilanne. 

Äidiltä tuli hyväksyntä :)

Pian pääsivät loputkin tytöt katsastamaan uuden vierailijan.

Peetua aluksi vähän jännitti monen koiran hääriminen ympärillään mutta se odotti rauhallisesti että talon väki katsastaa uuden tulokkaan.

"Ootkos muistanu pestä korvantaustat - poikaseni?" Lyyti-äiti tiedustelee Peetulta :)

"Ja kai oot pitäny hampaista huolta?" 

Siinä ovat kaikki tytöt Peetun ympärillä. Bernitytöt ottivat Peetun hienosti vastaan ja sai Peetukin hyvän kokemuksen kun iso koiralauma olikin niin kilttejä :)

Täplä ja Peetu

Koirat vartiossa. Lopuksi jo Peetukin haukkui aidalla pihaan tulijaa. Naureskeltiin että no, tais se jo kotiutua kun rohkeni jo vahtimaankin :)

Lyyti ja Peetu

Lyyti ja Peetu

Lyyti. Ilmeiltään niin samaa poikansa kanssa.

Lyyti-äiti piti pojalleen seuraa kun se meni
portaille vähän kauemmas muista.

Otetaas pienet huilingit tässä nyt yhdessä, niinkuin silloin pentulaatikossakin otimme :)

Vierailumme oli miellyttävä, saimme hyviä "eväitä elämään" matkan varrelle kasvattajalta ja niistä yritämme päästä tuloksiin :) Esimerkiksi turkin ajelu kesää ajatellen alkasi lämmetä mielessä kun totesin myöhemmin että voinhan viedä sen trimmaajallekin etten itse ala sitä leikkelemään. Jotenkin en ollut edes ajatellut että trimmaaja tekisi ajeluita, kun ne mieltää jotenkin sellaisten villakoirien paikoiksi jossa leikataan ja tuunataan turkkia ihan toisessa mielessä :)

Toinen asia joka liittyi painon tarkkailuun, tuli puhetta uimisesta. Peetuhan rakastaa vettä, mutta on arka uimaan omin päin. En voi sanoin kuvata kuinka innostuin kun kasvattaja kertoi Oulussa olevasta koirien uimalasta. Ei tarvinnut miettiä sinne menemistä hetkeäkään kun niinkin lähellä oltiin kyläreissulla. Ja kasvattajapäivän vierailun iltana varasin jo meille uimakertaa seuraavalle päivälle Oulun Hund Spahan. Aivan mielettömän hieno paikka se olikin!

Paikalla oli avustaja joka hoiti kaiken alusta loppuun. Minun ei tarvinnut kuin ojentaa koirani hänelle ja huuhtelun hoidettuaan hän sovitti Peetun päälle uimaliivin.

Ja sit mentiin altaalle. Avustaja vei Peetun uimaan jo hoiti siis senkin puolestani, olihan hän kokenut koirien uittaja. Itselleni annettiin muoviessu siltä varalta että saattaa vesi pärskyä kun arka koira menee veteen. No, en olisi tarvinnut essua, ei vesipisaraakaan räiskynyt kun Peetu jo kellui veden varassa :)

Hienosti Peetu laskeutui veteen ramppia pitkin eikä minun mielestäni tarvinnut kovinkaan suostutella kun avustaja oli kuitenkin koko ajan lähellä.

 Ja niin lähdettiin uintikierrokselle. 

Huilimaan tultiin rampille, kun olihan tuo uiminen oudokseltaan rankkaa ja jännääkin.

Istuakin siinä vedessä saattoi.

Ei mitään hätää, kaikki meni uimalassa tosi mallikkaasti.
Ei mitään rimpuilua poiskaan.

Huh huh, tuumaa Peetu. Montakahan tassunlyöntiä tuli otettua tuolla reissulla?

Tässä on nyt paljon huilikuvia, mutta kyllä Peetu ainakin kahdeksan rinkiä ui.

Pitäisköhän jaksaa vielä uimaan...

Loppuvaiheessa alkoi meno ja turkki painaa sen verran että avustaja arvioi kun oltiin 20 minuutin paikkeilla että voisi olla hyvä alkaa lopettelemaan.

Kyllä me vielä kierros jaksetaan eikös vaan!

Oottakaa viä, mä käyn viä kierroksen vetääs...

Peetu kuulemma ui tosi hyvässä asennossa eikä pärskinytkään yhtään. Uintitahti oli myöskin rauhallista.

Täytyy kyllä sanoa että Hund Spassa palvelu pelasi. Koira pestiinkin vielä ja fööniin mentiin suihkun jälkeen.

 Kaikkinensa käynti yllätti itseni (ja koiranikin varmasti) positiivisesti, sillä suihkuttelusta uimiseen ja uimisesta pesulle ja pesulta fööniin en ole koiraani niin rauhallisena nähnyt kun se käyttäytyi niin kuin se olisi aina ollut tuunattavana :) Tästä piti aivan kiitosviesti laittaa kasvattajallekin kun koira osaa yllättää minut aina vain positiivisilla tempuillaan! Föönäyksestä ei ole kuvia, kun siitä piti osa ottaa videolle ja lopuksi kameran takana seissyt isäntä sai tulla avustamaan kun saimme itse sitten viimeistellä föönin kanssa. Mutta Peetu seisoi föönin alla samalla tavalla kuin se on tuossa pesukuvassakin, eli täyden kympin arvoinen suoritus Peetulta kylpylässä! Uintikeikan jälkeen oli kotimatka edessä ja loppu kuivuminen tapahtui auton ilmanvaihdossa, kun ei millään saatu föönattua ihan kuivaksi ennen lähtöä, vaikka Peetu siinä olisi seissyt varmaan vaikka kuinka kauan.

----------------

Nämä kuvat ovat jossain vaiheessa napattuja, mutta kuvaa hyvin matkan jälkeen ollutta väsynyttä mutta onnellista tilaa. Tapahtuihan muutaman päivän sisällä niin paljon! 

Vinkaakin väsytti.

Talvilomaviikon loppupuolella olikin sitten jo kiire päästä treffaamaan kavereita Nellaa ja Lyyliä. Heidän kanssaan teimme parina päivänä lenkkejä, mutta alkasi näyttää siltä että nyt pidetään huilipäivä kun Peetu juoksi nevalla ja lenkilläkin oli pituutta se alkasi ontumaan joten nyt taas otetaan rauhallisemmin. Toivottavasti lepo auttaa ja tänään on ollut jo parempi.



sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kevätretki Simpsiölle

Aurinko paistaa ja pienesti on satanut lunta. Päivä kuin odottaa ulkoilijaa ja mehän lähdimme kavereiden kanssa Lapuan Simpsiön maisemiin metsälenkille.

Alla kuvia kaveruksista lenkin varrelta:

Lyyli

Lyyli, Peetu ja Nella

Taustalla Rytilampi josta pieni juomahetki

Koiravaljakko Nella, Peetu ja Lyyli

Lyyli pitkospuiden risteyksessä

Nella

Reittimme kulki pitkin Piispanpolkua

Peetu ja Nella

Peetu

Nella alamäkeen

Kaiffarit Lyyli, Peetu ja Nella

Kolmikko hienosti muodostelmassa

Niin komeita, että toinen kuva vielä

Uusi kuvauspaikka, tässä kuvassa berneillä niin hauskat
ilmeet että ihan sen takia piti se julkaista :)

Kauniisti samaan suuntaan

Ja kauniisti eri suuntiin...

Aah, mikä auringonpaiste kun se lämmittää niin jo mukavasti...

Kyllä vain, kevätaurinko se jo sulatteli lumia päivän edetessä,
se se on selvä merkki keväästä 

Nella penkillä

Lyyli ja Nella penkillä

Lyyli penkillä

Peetu penkillä

Lyyli ja Nella opastaulun alla

Lyyli auringonsäteissä

Peetu auringonsäteissä

Nella auringonsäteissä

 Joo, kyl alkaa jo valokeila piisaamaan

Lyyli, tasan tarkkaan 6 kuukauden iässä

Olen tainnut mainita ennenkin, mutta on se kaunispäinen

Paluumatkalla saman Rytilammen rannalla huilaamassa

Autolle päästyä kaikki olivat valmiita kotimatkalle. Retkemme oli noin kuutisen kilometriä vaihtelevassa maastossa ja parisen tuntia nautimme luonnossa liikkumisesta. Mielestäni paras tapa viettää sunnuntaipäivää!